Ahvenanmaan linturalli eli tuttavallisemmin Ahvis on Helsingin yliopiston biologian opiskelijoiden ainejärjestön Symbioosin vuosittain keväisin järjestämä linturalli, johon ovat tervetulleita kaikki linnuista kiinnostuneet. Linturallissa kisaavat 2-5 hengen joukkueet, ja rallissa kerätään niin kutsuttuja lajipinnoja Suomessa luonnonvaraisina tavattavista lintulajeista (tarhakarkulaisia ja kotieläimiä ei siis lasketa). Jokaisesta havaitusta lintulajista saa yhden pinnan. Vähintään yhden joukkueen jäsenistä on tunnistettava laji ja yli puolen joukkueen tulee havaita lintu ja puoltaa lajimääritystä, jotta laji saadaan pinnattua. Toisin sanoin viiden tai neljän hengen joukkueissa kolmen tulee havaita lintu ja kolmen hengen joukkueissa kahden havainto riittää. Havainnon saamiseksi riittää myös äänihavainto. Kisa-aika on 12 tuntia.
”Itselleni tämä oli jo kuudes Ahvis. Tänä vuonna kisaviikonloppu oli 22.4–24.4., mikä näkyi suurena lajikirjona. Oma joukkueeni sai 97 lajia, mikä oli joukkueemme uusi ennätys! Kisan voitto vietiin huikealla 125 lajin potilla.”
Mitä oppimiskokemuksia Ahvis tarjoaa?
- Lintujen seuraaminen luonnossa tarjoaa aidon ympäristön lajintunnistustaitojen kehittämiseen. Luonnossa kun linnut liikkuvat, piilottelevat ja tekevät paljon monipuolisempia ääniä kuin mitä kuvat ja ääninäytteet voivat tarjota. Kaukana näkyvät linnut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää omia kiikarointi- ja kaukoputkitaitoja. Monipuolinen äänimaisema myös harjoittaa luonnossa kulkijaa erottamaan, sirahtiko tuosta ohi nyt rastas vai jokin muu laji. Puhumattakaan hienoista yöllisistä pöllöretkistä.
- Oppiminen kavereiden kanssa on hauskempaa. Lajintunnistustaitoja kehittää, kun voi kavereiden kanssa yhdessä tutkia lintukirjaa ja pohtia, mitä tuntomerkkejä edessä olevista hanhista pitäisi katsoa. Joukkuetoiminta tarjoaa myös useamman silmä- ja korvaparin löytämään lajeja, ja siten kerryttää enemmän oppimishavaintoja.
- Opit yhdistämään elinympäristöt, ajankohdat ja lajit toisiaan. Suurin osa Ahviksen pinnoista kertyy, kun tiedät minkälaisiin erilaisissa ympäristöissä lajit viihtyvät ja milloin ne yleensä saapuvat Suomeen. Mitä lajeja voisi löytää lehtometsästä, entä järvistä ja meren rannalta? Vieläkö pelloilta löytyy hanhia vai ovatko jo kaikki muuttaneet ohitse? Onko mahdollista kuulla jo käki?
- Lajien yleisyyden ymmärtäminen on myös osa Ahviskokemusta erityisesti, kun taakse alkaa kertyä useampi Ahvis. Mitkä lajit ovat tänä vuonna runsaita (muistathan huomioida myös vaihtelevan ajankohdan ja sään)? Tänä vuonna joukkueemme kiinnitti huomiota esimerkiksi siihen, että pellot olivat täynnä kalalokkeja, ja sen sijaan yleensä joka vuosi löytämämme haapana jäi meiltä piilottelemaan ja osoittautuikin vaikeaksi lajiksi muillekin joukkueille.
- Elämysten jakaminen muiden joukkueiden ja kavereiden kanssa on osa Ahviksen viehätystä. Mitä muut joukkueet näkivät? Mikä oli teidän mielestänne hienoin/vaikein löytö? Mitä muuta havaitsitte rallin aikana? Havaintojen eli havisten jakaminen innostaa huomaamatta jakamaan omia oppimiskokemuksia ja kenties sytyttää lintuharrastuskipinän, joka jatkuu vielä Ahviksen jälkeenkin.
Miksi lintujen havainnointi on ajankohtaista?
Luontokato näkyy myös linnuissa. Suomen uhanalaisten lintulajien määrä on kasvanut 72 lajista jo 121 lajiin, mikä on puolet pesimälinnuistamme (Birdlife 2021). Kansalaishavainnoinnilla on iso rooli lintulajien tilan selvittämiseksi. Tänä vuonna käynnistyikin Suomen neljännen Lintuatlaksen kokoaminen. Kuka tahansa voi auttaa Lintuatlaksen kokoamisessa kertomalla omat havaintonsa.
Biodiversiteettikoulutusverkoston kurssitarjonnasta löytyy Oulun yliopiston järjestämä Tiira-kurssi, joka kannustaa lintujen seurantaan ja lajintunnistustaitojen kehittämiseen. Kurssin voi suorittaa etänä omalta paikkakunnaltaan. Kurssi järjestetään seuraavan kerran keväällä 2023, ja kannustamme kaikkia linnuista kiinnostuneita osallistumaan.
Aurinkoista kevättä ja hyviä lintuhaviksia toivotellen, Emma
