Tänään 11.2.2022 on kansainvälinen naisten ja tyttöjen tiedepäivä (International Day of Women and Girls in Science). Päivän tarkoituksena on tuoda esiin ja vahvistaa naisten ja tyttöjen pääsemistä tieteen pariin. Lue lisää naisten ja tyttöjen tiedepäivästä!
Päivän kunniaksi kysyimme hankkeessamme toimivilta naisilta heidän tutkimuksistaan biodiversiteettikysymysten parissa.
Kuka olet?
Mitä tutkit ja miten se linkittyy biodiversiteettiin?
Mikä sinua innostaa tieteessä ja biodiversiteettitutkimuksessa?
Heli Juottonen
- Mikrobiologi, tutkijatohtori ja dosentti Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.
- Tutkin maaperän mikrobeja, jotka sitovat hiiltä maaperään ja vapauttavat maaperän hiiltä ilmakehään. Selvitän, miten näiden mikrobien monimuotoisuus ja sen vaihtelu säätelevät hiilen liikkeitä.
- Uuden löytäminen ja biodiversiteetin kytkeytyminen koko maapallon toimintaan. Maaperän mikrobien biodiversiteetin tutkimuksessa löydetään edelleen kokonaisia uusia mikrobiryhmiä, jotka pyörittävät maapallon ainekiertoja.
Helena Wirta
- Tutkija Helsingin yliopiston Maataloustieteen osastolla.
- Tutkin lajiyhteisöjen rakenteita ja lajien vaikutuksia toisiinsa, lähinnä hyönteisyhteisöissä ja erityisesti tarhamehiläisen ja muiden pölyttäjien osalta. Mikään laji ei elä tyhjiössä, vaan on osa erilaisia lajiyhteisöjä, joten lajienväliset suhteet vaikuttavat valtavasti luonnon monimuotoisuuteen, sekä toisin päin.
- Tieteessä minua innostaa uuden ymmärtäminen, eliöiden toiminnan ja roolien selvittäminen. Eli esimerkiksi minua kiinnostaa se, mistä kaikesta alueen luonnon monimuotoisuus koostuu, mikä kaikki siihen vaikuttaa, ja miten se muuttuu.
Elina Oksanen
- Kasvifysiologian ja bioteknologian professori Itä-Suomen yliopistossa Ympäristö- ja biotieteiden laitoksella.
- Tutkin metsäpuiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja ympäristöstresseihin. Tutkimuskohteena on ollut erityisesti koivut ja haapa ja lähestymistapani ’kokeellinen’, eli olen suorittanut kymmeniä kokeita, joissa taimia/puita on altistettu mm. kohotetulle otsonille, hiilidioksidille, lämpötilan nousulle, typpilaskeumalle, kuivuudelle ja märkyydelle, erikseen ja yhteisvaikutuksena. Kasvien fysiologiset vasteet, esimerkiksi fotosynteesin aleneminen ja puolustusmekanismien aktivoituminen, vaikuttavat kasvien sopeutumiskykyyn muuttuvissa olosuhteissa, mikä puolestaan kytkeytyy biodiversiteettiin. Stressinkestävät kasvit valtaavat alaa ja herkät joutuvat väistymään. Yleisesti ottaen ympäristöstressit lisäävät luontokatoa ja heikentävät biodiversiteettiä. Tällä hetkellä meneillään on pitkäaikainen kenttäkoe, jossa seurataan suomalaisten ja italiaisten raudus- ja hieskoivualkuperien sopeutumiskykyä nopeasti lämpenevään ilmastoon Firenzessä, Punkaharjulla ja Kolarissa.
- Tiesin jo ala-asteella, että minusta tulee biologi. Muita vaihtoehto ei juurikaan ollut. Kun Helsingin yliopiston ovet avautuivat minulle syksyllä 1984, tiesin olevani oikeassa paikassa. Samalla tiellä (tai oikeammin polulla) kuljen edelleen, oppien joka päivä uusia asioita luonnon monimuotoisuudesta ja yhteyksistä ihmisen toimintaan. Biodiversiteetti-näkökulma on avannut uuden tavan nähdä koko biologian oppiaine.
- Tutkimus ja tiede on avain parempaan tulevaisuuteen. Ihminen on ottanut maapallon käyttöönsä, mutta nyt on viimeinen hetki tehdä kaikkemme, jotta pystymme paremmin havainnoimaan ja seuraamaan luonnon tilaa, ja keksimään ratkaisuja ja toimenpiteitä luonnon ennallistamiseen ja suojeluun. Päätöksenteon on pohjauduttava tutkimusperustaiseen tietoon. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen kytkeytyminen toisiinsa tulee saada kaikkien tietoon, mikä vaatii tutkimuksen lisäksi koulutusta ja paljon puhetta ja näkyvyyttä eri medioissa. Työssäni innostaa erityisesti yhteistyön ja monitieteisyyden voima. Johdan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman biodiversiteettikoulutusverkoston työtä, ja tässä näkyy valtava innostus ja yhteistyön tarve koulutuskentällä. Kehitän myös kansainvälistä yhteistyötä jatkuvasti, parhaillaan Mongolian suuntaan, joka on biodiversiteetiltään uskomattoman monimuotoinen maa, mm. taiga-metsineen, mutta altis ilmastonmuutokselle. Yhteisvoimin me tutkijat pyrimme edistämään kestävää kehitystä, kaikkialla maailmassa. Ihmisten tekemien valtioiden rajat ja tittelit hämärtyvät ja unohtuvat kun aletaan puhua luonnosta tai kun päästään maastoon. Lopulta meillä on vain tämä yksi sinivihreä planeetta ja sen luonto, josta meidän on huolehdittava ilman ehtoja.
Elina Hannuksela
- Aikuiskasvatustieteen maisterivaiheen opiskelija, osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen tuleva asiantuntija ja opetusavustaja Biodiversiteettikoulutusverkostossa.
- Teen tällä hetkellä aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielmaani osaamisen kehittämiseen liittyen asiantuntijaorganisaatiossa. Tarkempi rajaukseni liittyy työntekijän (osaamis)potentiaaliin. Globaaleilla muutosvoimilla, kuten luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä, on suuria vaikutuksia myös siihen, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Tulevaisuudessa keskeistä on, kuinka voimme samanaikaisesti kehittää sekä yksilöiden hyvinvointia että vastuullista ja kestävää työelämää, joka huomioi myös ympäristön tarpeet. Keskeisintä on eri tasojen – yksilöiden, yhteisöjen ja ympäristöjen – tarpeiden yhteensovittaminen.
- Tieteessä ja työelämässä olen erityisen kiinnostunut poikkitieteellisyydestä. Uskon, että globaaleja ja paikallisia haasteita voidaan ratkaista juuri useampien toimijoiden vuorovaikutuksen avulla. Biodiversiteettitutkimuksessa olen kiinnostunut siitä, kuinka siihen liittyvää osaamista voitaisiin kasvattaa ja huomioida formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä – tätä olenkin osaltani toteuttamassa Biodiversiteettikoulutusverkostossa.
